En oo syony lihaa muuten..... sitten kesakuun jalkeen (ja vegetaristi olen ollut oikeastaan pienen elaman verran)! Ehka kerran kalaa heinakuussa. Maitotuotteetkin olen pitanyt minimissa -kuluttanu lahinna juustoa tai piimaa aina valilla, parina viimeisena kuukautena vain hiukan juustoa. Kaytannon syista olen tahan vajonnut, ja siksi etta en pida elainkunnan tuotteiden kuluttamisesta -eettisista syista ("sika ei syo sikaa", erityisesti tehotuotanto sucks), terveydellisista syista (asun ulkomailla talla hetkella, ja taalla elainkunnan tuotteiden laatu on kehno) ja henkisista syista (uskon etta lihan syominen vahentaa herkistymista).

No, tanaan soin kuitenkin sen purkillisen tonnikalaa, ja se jotenkin vahvisti minua! Sinansa vitamiinijuttuja ei pitaisi olla koska b12 -vitamiinia saan jokseekin soijamaidoista ym., eika muita vitamiineja pitaisi puuttua elimistostani, ainaki mita oon yrittany hiukan tutkia. Proteiinista saattaisi olla kyse koska en proteiinia yleensa kauheasti syo. Pavuista, pahkinoista, juustosta, linsseista.... Siina kai se, ennimmikseen. Ja naistakaan en papuja ja linsseja ole viime aikoina juuri syonyt -no, nyt on aikomus seuraavina paivina!

Ei, luulen etta kyse oli nimenomaan siita etta tonnikala on.... kalaa! Elainta! Olen ravitsemusketjussa nyt hiukan ylempana! ;)

Lihan syominen tuntui yllattavan hyvalta. Raskaalta, kylla, mutta hyvalta. Vahvistavalta. Ehka tonnikalapurkki kerran kuussa pitaisi siis vaikka laakarin loitolla? :P Niin ja se juusto mita aina valil syon myos. Ehka tulevaisuudessa voin myos (kunhan Suomeen joskus palaan) pohtia esim. lihan syomista (kana, nauta...). Lihan on oltava vain hyvalaatuista. Mielellaan luomua. Riista olisi parasta. Hmm, metsalle? :P